Korkeasti siunatun Haminan piispa Sergein opetuspuhe Seinäjoella 22.2.2026

Nimeen Isän, Pojan ja Pyhän Hengen.

Tänään suuren paaston ensimmäisenä sunnuntaina vietämme ortodoksisuuden sunnuntaita, oikeauskoisuuden voittojuhlaa erityisesti ikonien vastustajien harhaopista saadun voiton kunniaksi. Muistelemme ikonoklasmin kukistumista ja ikonien lopullista saattamista uudelleen kunniaan Konstantinopolissa vuonna 843. Ensimmäisen kerran tätä ortodoksisuuden voittojuhlaa vietettiin suuren paaston ensimmäisenä sunnnuntaina ja siten siitä tulikin pysyvä ajankohta tälle juhlalle.

Kuitenkin vielä tänäänkin on kristittyjä, jotka vastustavat ikonien käyttöä ja niiden kunnioittamista. Perusteluna usein esitetään Vanhan testamentin Jumalan Israelin kansalle antamasta kymmenestä käskystä toinen käsky, jossa Jumala kieltää jumalankuvan tekemisen. Kuitenkin samalla unohdetaan se, miksi Jumala tuon kiellon antoi. Tiedämme, että tuona aikana epäjumalanpalvelus oli yleistä ja kaikkialla oli epäjumalankuvia ja -patsaita, joita ihmiset pitivät jumalinaan. Tämän epäjumalan kuvien tekemisen ja palvonnan Jumala tahtoi kieltää. Samalla Hän kielsi itsensä kuvaamisen, koska tuolloin kukaan ei ollut vielä Jumalaa nähnyt ja ettei olisi tullut vääriä tulkintoja Jumalasta, Jumalan kuvaaminen kiellettiin. Näin oli Vanhan Testamentin aikana ja edelleenkin epäjumalan kuvien tekokielto on voimassa.

Lihaksi tultuaan Kristus, Jumalan Sana, tuli kuvattavaksi. Tulemalla ihmiseksi Jumalan Poika ilmoittaa maailmalle Isän kuvan, kuten pyhä apostoli Paavali heprealaiskirjeessään sanoo: ”ollen Hänen kirkkautensa säteily ja Hänen olemuksensa kuva.” (Hepr. 1:3). Johanneksen evankeliumissa on kohta, jossa Filippus pyytää: ”Herra, näytä meille Isä” ja Herra vastasi: ”Niin kauan aikaa minä olen ollut teidän kanssanne, etkä sinä tunne minua, Filippus! Joka on nähnyt minut on nähnyt Isän.” (Joh. 14:8-9). Ikoni johtaa ihmistä samaan kokemukseen, minkä Natanael koki sanoen: ”Rabbi, Sinä olet Jumalan Poika.” (Joh. 1:49).

Kirkkomme pyhä perimätieto kertoo, että myös itse Vapahtajamme valmisti ikonin. Edessan ruhtinas Abgar oli sairaana ja hän oli kuullut, että Jeesus voi parantaa sairaita. Siksi Abgar kutsui Jeesuksen luokseen. Kristus ei mennyt hänen luokseen, mutta lähetti hänelle liinan, johon ihmeellisesti oli painanut kasvojensa kuvan ja kun ruhtinas sai tuon liinan niin hän parani. Tätä ikonia sanotaankin Kristuksen Käsittätehdyksi ikoniksi. Näin siis Kristus itse on siunannut pyhien ikonien käytön. Alkukirkon ajoilta erityisesti apostoli Luukas mainitaan pyhien kuvien maalaajana.

Seitsemäs yleinen ekumeeninen kirkolliskokousNikeassa vuonna 787 päätti hyväksyäikonien kunnioituksen seuraavin sanoin: ”Mitään uutta lisäämättä säilytämme kaikki saamamme – niin kirjoitetut kuin kirjoittamattomat kirkolliset perinteet, joista eräs on evankeliumin saarnaa ja sanomaa vastaava ikonimaalaus.” Samalla kirkolliskokous määräsi, että ikoneja tulee kunnioittaa kuten ristiä tai evankeliumia. Kirkkomme opetuksen mukaan ikonilla on samanlainen dogmaattinen, liturginen ja kasvatuksellinen merkitys kuin pyhillä kirjoituksilla. Pyhä Basileios Suuri sanoo: ”Mitä sana ilmoittaa korvalle, sen maalaus näyttää vaieten kuvana”. Jokainen ikonimaalari on siten evankeliumin julistaja.

Silloin tällöin kuulee vielä väitettävän, että ortodoksit ovat kuvien palvojia. Ne, jotka näin sanovat, eivät ole perehtyneet kirkkomme ikoniteologiaan. On selvää, että palvonta kuuluu yksin Jumalalle. Emme palvo ikoneja vaan osoitamme kunnioitusta niille pyhille ihmisille ja pyhille tapahtumille, joita ikoneissa on kuvattu. Viime kädessä kunnioitus kohdistuu alkukuvalle eli itse Jumalalle.
Pyhien kunnioitusta ja rakkautta heitä kohtaan voimme osoittaa kumartamalla ja suutelemalla heidän ikonejaan. Jumalanpalveluksen aikana piispa, pappi tai diakoni suitsuttaa ikoneille eikä ainoastaan ikoneille vaan myös kirkkokansalle, sillä ihminen on Jumalan elävä ikoni. Jumala loi ihmisen omaksi kuvakseen ja kaltaisekseen. Tämän seikan muistamisella on suuri eettinen merkitys.

Tänään ortodoksista kirkkoa tai kotia on vaikea kuvitella ilman pyhiä ikoneja, niin olennaisesti ne kuuluvat jokapäiväiseen elämäämme. Ikoni seuraa ortodoksia mukana läpi elämän. Jo kotona pieni lapsi saa kokea Jumalan ja pyhien läsnäolon ikonien kautta. Usein kummit hankkivat lapselle hänen ensimmäisen ikonin, tavallisesti ortodoksin avioliitto siunataan myös ikonilla ja lopuksi kun maallisen elämän vaellus on päättynyt, ortodoksivainaja saa vielä arkkuunsakin mukaan pyhän ikonin.

Ikonien esillä pitäminen kunniapaikalla siellä missä asumme, elämme ja toimimme on ilosanoman julistamista Taivasten valtakunnasta. Mikä tahansa kuva ei kuitenkaan ole pyhä ikoni. Ikoneja on valmistettu ja maalattu kautta aikojen erilaisille matariaaleille, on tehty mosaiikkeja tai maalattu öljyvärein perinteiseen tai niin sanottuun akateemiseen tyyliin. Niissä kaikissa on kuitenkin säilynyt ikoneille tyypilliset tunnusmerkit – pyhän ihmisen pään ympärillä oleva sädekehä sekä sen pyhän nimi, jota ikoni esittää. Ilman näitä tunnusmerkkejä ei voida puhua ikonista. Uusi ikoni tuodaan aina kirkkoon siunattavaksi pyhitetyllä vedellä. Näin ikonista tulee pyhä, jumalanpalvelukseen ja rukouksen välikappaleeksi pyhitetty esine.

Jumalan armosta joidenkin ikonien edessä kannetut rukoukset tuottavat erityistä siunausta, niistä tulee ihmeitätekeviä. Meidän Suomen ortodoksisessa kirkossa tunnetuimpia ihmeitätekeviä ikoneja ovat Konevitsan, Valamon ja Suloisesti suutelevan Jumalanäidin ikonit sekä Uspenskin katedraalissa oleva Kozelstsanin Jumalanäidin ikoni. Jotkut ikonit saattavat alkaa vuotaa hyväntuoksuista, sairauksia parantavaa öljyä tai mirhaa. Näin Jumala ihmisrakkaudessaan osoittaa meille huolenpitoaan myös pyhien ikonien kautta.

Siunatkoon kaikkivaltias Jumala meitä tämän suuren ja pyhän paaston aikana ja kirkastakoon Hän meissä olevan Jumalan kuvan sielujemme pelastukseksi. Aamen.

 ​Suuri paasto on alkanut - ”Aloittakaamme riemukkaasti paaston aika!"

Picture
Suuri paasto on kutsu pysähtyä ja hengelliseen uudistumiseen.
Paaston päämäärä ilmenenee selvästi sovintosunnuntain ehtoopalveluksen paastostikiirasta:
”Aloittakaamme riemukkaasti paaston aika antautuen hengellisiin kilvoituksiin. Puhdistakaamme sielu ja liha. Kuten ruuasta paastotkaamme kaikesta himostakin ja eläkäämme Hengen hyveiden runsaudessa ja niissä kaikki halulla pysyen kasvakaamme arvollisiksi näkemään hengellisessä riemussa Jumalan Kristuksen ylen kunniallinen kärsimys ja pyhä pääsiäinen.”
​
Suuri paasto ei ala vaatimuksilla, vaan Kristuksen lempeällä kehotuksella kääntyä Jumalan puoleen ja oman sydämemme totuuteen. Paasto on rukouksen, anteeksiantamisen ja mielenmuutoksen aikaa. Kirkko muistuttaa meitä siitä, että todellinen paasto ei ole vain ruoasta pidättäytymistä, vaan sydämen puhdistumista – vapautumista katkeruudesta, ylpeydestä ja turhasta, jotta Jumalan armo voisi saada tilaa meissä.

Suuri paasto on myös katumuksen sakramentin aikaa. Jokainen seurakuntalainen on tervetullut keskustelemaan papin kanssa ja osallistumaan synnintunnustukseen – vaikka edellisestä kerrasta olisi kulunut vuosia. Katumuksen sakramentissa pappia sitoo ehdoton vaitiolovelvollisuus, ja Jumala itse antaa synnit anteeksi.
Älä jää yksin murheidesi tai kysymystesi kanssa.

Ota rohkeasti yhteyttä ja sovi aika papin kanssa katumuksen sakramenttiin:

Pohjanmaa ja Etelä-Pohjanmaa
isä Andrei Sõtšov, rovasti
puh. 040 0761 718
s-posti: [email protected]

Keski-Pohjanmaa
isä Johannes Pulkkanen, pastori
puh. 044 901 5367
s-posti: [email protected]

Valoisaa ja antoisaa Suuren paaston aikaa kaikille!

Vaasan ortodoksisessa kappeliseurakunnassa käynnistyi
​uutta toimintaa lapsille ja aikuisille

Hyviä uutisia: Vaasan ortodoksisen kappeliseurakuntamme jäsenmäärä kasvoi vuonna 2025!

Hyviä uutisia: Vaasan ortodoksisen kappeliseurakuntamme jäsenmäärä kasvoi vuonna 2025!
Pitkään jatkunut kiinnostus ortodoksista kirkkoa kohtaan näkyy ilahduttavasti myös kappeliseurakuntamme jäsentilastoissa.
​Vuoden 2025 aikana jäsenmäärä kasvoi 1,7 %, ja kasvu on ollut 1–2 % jo yhdeksättä vuotta peräkkäin.
Vuoden lopussa Vaasan kappeliseurakunnassa oli yhteensä 1480 jäsentä. Uusien katekumeenien määrä koko eli Tampereen seurakunnassamme on noin 100. Tämä kertoo elävästä seurakuntaelämästä, sitoutumisesta ja siitä, että kirkon perustehtävä – jumalanpalveluselämä, kirkolliset toimitukset, opetus,  kasvatus ja diakonia ja sielunhoito – koskettaa yhä monia.
Koko Suomen ortodoksisen kirkon vuoden 2025 jäsentilastot on nyt julkaistu:
https://ort.fi/.../kirkon-jasentilastot-vuodelta-2025.../
Lämpimät kiitokset jokaiselle seurakuntalaiselle yhteisestä matkasta ja vastuunkannosta. Kunnia Jumalalle kaikesta!

KATEKUMEENI? KATEKUMEENI!

Katekumeeniopetusta järjestetään kirkkoon liittymistä harkitseville ja ortodoksisesta uskosta kiinnostuneille. Katekumeeniaika on kuin matka, jonka aikana tutustut ortodoksiseen oppiin, uskoon ja kirkon elämään. Samalla matkalla tutkiskelet myös itseäsi uudesta näkökulmasta. Matkaseuranasi Sinulla on toiset katekumeenit sekä seurakunnan pappi. Katekumeenitapaamisiin voivat osallistua kaikki ortodoksisesta kirkosta ja uskosta kiinnostuneet. Jumalanpalvelukset ovat kaikille avoimia, ja Sinäkin olet lämpimästi tervetullut osallistumaan niihin. Ehtoolliselle voivat osallistua vain ortodoksikirkon jäsenet. Katekumeeni voi kuitenkin halutessaan saada papin siunauksen ehtoollisella.

Suomenkielinen katekumeeniopetus järjestetään syksyllä 2025 hybridimuotoisena.
Voit osallistua tapaamisiin paikan päällä Vaasassa (Koulukatu 45) tai etäyhteyden välityksellä (Teams). Lisätietoja löydät kotisivujemme OPETUS-sivulta tästä linkistä.
Jos haluat osallistua kappeliseurakunnan suomenkieliseen katekumeeniopetukseen, ilmoittaudu isä Andreille sähköpostilla osoitteeseen ✉️ [email protected]
​
​Tervetuloa mukaan!

HELSINGIN JA KOKO SUOMEN ARKKIPIISPA ELIA

Piispat vasemmalta oikealle:
Vyshorodin arkkipiispa Agapit (Ortodoksinen kirkko Ukrainassa),
Ruotsin ja koko Skandinavian metropoliitta Kleopas,
Itävallan metropoliitta ja Unkarin eksarkki Arsenios,
​arkkipiispa Elia,
Kuopion ja Karjalan metropoliitta Arseni,
Pamplionin arkkipiispa Daniel (Ukrainan ortodoksinen kirkko, USA, Ekumeeninen patriarkaatti),
Pärnun piispa Aleksanteri (Viron apostolinen ortodoksinen kirkko) ja
​Haminan piispa Sergei.
Arkkipiispa Elian toimeen asettaminen 15. joulukuuta 2024 tallentui paitsi uutisiin, kuviin ja some-virtaan, myös sydämiin.
Historiallista juhlaliturgiaa oli saapunut seuraamaan Uspenskin katedraaliin satoja ihmisiä,
​ja etäyhteyksien päässä tunnelmaan eläytyi noin 4 000 katsojaa.

Pelasta, Herra palvelijasi!
Vaasan ortodoksinen kappeliseurakunta 
​
Aamunkoitto 16.12.2024
Teksti: Susanna Somppi | Kuva: Jyri Pitkänen, Vlada Wahlstén, arkkipiispa Elian oma albumi

”MITÄÄN OIKEUTUSTA SOTAAN EI OLE”
​Suomen ortodoksisen kirkon piispojen paimenkirje 26.2.2022

Picture

​
Suomen ortodoksinen kirkko tuomitsee ehdottomasti Venäjän federaation sotatoimet Ukrainassa. Mitään oikeutusta sotaan ei ole. Ukrainan kansaa on tuettava kaikin keinoin: sekä taloudellisesti keräyksien kautta että hengellisesti rukousten myötä. Kirkkomme järjestön Filantropia ry:n kriisiavun kautta on mahdollisuus auttaa ukrainalaisia. Kirkossamme valmistaudutaan myös mahdollisten pakolaisten auttamiseen ja tukemiseen.


Vetoamme myös Moskovan patriarkaatin piispoihin ja pappeihin rauhan edistämiseksi. Ajatuksemme ovatkin tänä vaikeana hetkenä Ukrainan kansan puolella, joka nyt pakenee sodan kauhuja lähinnä naapurimaiden alueelle. Viattomat ovat aina sodan suurimmat uhrit, ja erityisesti lasten kohtalo hirvittää.  Myös meidän tulee täällä pyrkiä rauhan tahtoon ja sopuun. Toivomme, ettei Venäjän kansaa syyllistettäisi tässä tilanteessa ja ettemme lietsoisi eripuraa Suomessa asuvien seurakuntalaisten kesken. Jokainen seurakuntalainen on meille yhtä lailla rakas ja kallisarvoinen etnisestä taustasta riippumatta. 

Kehotamme kaikkia muistamaan kärsiviä rukouksissa, ja papistoa toimittamaan rukouspalveluksia rauhan puolesta. Kantakaamme rukouksia yhdessä! Sodan mahdollinen laajentuminenkin huolettaa monia. Maamme johdon mukaan tällä hetkellä ei ole näköpiirissä sotilaallisen uhan kohdistumista maahamme. Tietenkin kannamme kirkkona rukouksia Kolmiyhteiselle Jumalalle, että saisimme jatkossakin elää ”rauhallista ja hiljaista elämää, kaikin tavoin hurskaasti ja arvokkaasti” (1. Tim. 2:2).
”Pyrkikäämme siis rakentamaan rauhaa ja vahvistamaan toisiamme.” (Room. 14:19)

По-русски
​Siunaten,
+ KP Helsingin ja koko Suomen arkkipiispa Leo
+ KP Kuopion ja Karjalan metropoliitta Arseni
+ KP Oulun metropoliitta Elia
+ KS Haminan piispa Sergei

RUKOUS RAUHAN PUOLESTA UKRAINAAN

Picture
​Herra, meidän Jumalamme, Sinä kaikkein viisain, väkevin ja erittäin armollinen!  Me, Sinun syntiset ja kelvottomat palvelijasi rukoilemme ja anomme Sinulta: Kuule meidän rukouksemme ja tee loppu kauheasta sodasta, joka kuohuu Ukrainassa!
Katso, Herra, alas taivaasta ja näe omien luotujesi vaiva ja tuska, heidän silmiensä kyyneleet, heidän ahdistuksensa ja kuolema, joita maailmassamme on paljon.  Sinä tiedät, että synti ja kohtuuttomuus ovat meidät vallanneet, mutta ole meille armollinen, sillä Sinä olet meidän toivomme ja vankka muurimme.  Valista heidät, jotka tämä sota on valtaansa saanut, ja anna heille viisautta täyttää Sinun pyhä tahtosi, kuten Sinä sanot: ”Autuaita ovat rauhan tekijät, sillä heidät on kutsuttava Jumalan lapsiksi.” 
Oi hyväntekijä ja ihmisiä rakastava Herra, anna Ukrainan kansalle kestävyyttä ja toivoa sekä ohjaa heidät torjumaan tämä ylivoimainen maahantunkeutuja. Lähetä enkelit pyhistä asunnoistasi kaikkien niiden luokse, joita tämä sota koskettaa, olkoot sitten kotimaassa tai jossain pakolaistiellä, ja anna heille kaikille kärsivällisyyttä, kestävyyttä ja lohdutusta. Sillä Sinä olet meidän Jumalamme, Vapahtajamme ja Pelastajamme Jumala ja Sinulle, Isälle ja Pojalle ja Pyhälle Hengelle kunniaa edeskannamme nyt ja aina ja iankaikkisesti. Aamen.

Kuva: Eetu Reuter

Tue Ukrainan sodan uhreja

Meidän ei pidä väsyä tekemään hyvää

Voit auttaa sodan ja konfliktien uhreja Filantropian kriisiavun kautta. Lahjoitukset käytetään aineellisen avun välittämiseen hädänalaisille ja pakolaisuuteen joutuneille.
​
https://filantropia.fi/kohde/kriisiapu-ja-kehitysyhteistyo/

Vaasan ortodoksiseen kappeliseurakunnan toiminta-alue

Picture
Suomen ortodoksisessa kirkossa on kymmenen maantieteellisesti laajaa seurakuntaa. Niistä neljään kuuluu myös yksi tai useampia kappeliseurakuntia. Ilomantsin ortodoksinen kappeliseurakunta on osa Joensuun ortodoksista seurakuntaa, Nurmeksen ortodoksinen kappeliseurakunta on osa Taipaleen ortodoksista seurakuntaa, Lapin ja Kainuun ortodoksiset kappeliseurakunnat ovat osa Pohjois-Suomen ortodoksista seurakuntaa ja Vaasan ortodoksinen kappeliseurakunta osa Tampereen ortodoksista seurakuntaa.

Seurakunnan jäsenyys määräytyy kotikunnan mukaan, mutta mikään ei estä osallistumasta esimerkiksi jumalanpalveluksiin, katekumeeniopetukseen tai muuhun toimintaan naapuriseurakunnan puolella, jos sinne on lyhyempi matka. Kirkollisvero kohdentuu kuitenkin aina kotiseurakuntaan. Tieto kotiseurakunnasta on merkityksellinen myös virallisessa asioinnissa ja kirkollisissa vaaleissa.

​Vaasan ortodoksiseen kappeliseurakunnan toiminta-aluesseen kuuluvat kolmen Pohjanmaan maakunnan 15 kaupunkia ja 33 kuntaa: Alajärvi, Alavus, Evijärvi, Halsua, Ilmajoki, Isojoki, Isokyrö, Kannus, Karijoki, Kaskinen, Kauhajoki, Kauhava, Kaustinen, Kokkola, Korsnäs, Kristiinankaupunki, Kruunupyy, Kuortane, Kurikka, Laihia, Lappajärvi, Lapua, Lestijärvi, Luoto, Maalahti, Mustasaari, Närpiö, Pedersöre, Perho, Pietarsaari, Seinäjoki, Soini, Toholampi, Teuva, Uusikaarlepyy, Vaasa, Veteli, Vimpeli, Vöyri, Ähtäri.
3-2020_vaalilautakunta_vaasa.pdf
File Size: 75 kb
File Type: pdf
Download File

Vaasan ortodoksisen seurakunnan valtuuston päätöksiä 7.3.2020

Picture
Vaasan ortodoksisen seurakunnan valtuusto hyväksyi 7.3.2020 seurakuntien yhdistymissopimuksen Tampereen ortodoksisen seurakunnan kanssa.  Samassa kokouksessa valtuusto hyväksyi uuden vuonna 2021 perustettavan Vaasan ortodoksisen kappeliseurakunnan neuvoston ohjesäännön.  Katso tarkemmin:
 Valtuuston 7.3.2020 kokouksen pöytäkirja:
www.vaasaort.com/uploads/5/7/0/8/57089587/valtuuston_poytakirja_3_2020.pdf
Kappeliseurakunnan yhdistymissopimus ja ohjesääntö:
http://www.vaasaort.com/paumlaumltoumlksenteko.html
 

Vaasassa 7.päivänä maaliskuuta 2020
Seurakunnan valtuuston puolesta
Pirkko Kivistö, valtuuston puheenjohtaja