​Isä Andrein opetuspuhe Vaasassa: Kolme askelta rakkauteen (Luuk. 6:31–36)


Vaasan ortodoksisessa seurakunnassa 4.10.2026 pidetyssä opetuspuheessaan isä Andrei tarkasteli päivän evankeliumia (Luuk. 6:31–36) kolmen käytännöllisen näkökulman kautta.

Ensimmäinen askel on kultainen sääntö: tee toiselle sitä hyvää, mitä itse toivot saavasi. Kristittyä kutsutaan olemaan aloitteellinen rakkaudessa, anteeksiannossa ja lähimmäisen huomioon ottamisessa.

Toinen askel on rakastaa myös silloin, kun ei saa rakkautta takaisin. Kristuksen kehotus rakastaa vihollisia ei tarkoita pahan hyväksymistä, vaan sitä, ettei anna vihan tai katkeruuden hallita omaa sydäntään. Kristillinen rakkaus alkaa siellä, missä vastavuoroisuus päättyy.
Kolmas askel on armollisuus. Jeesus opettaa: ”Olkaa armahtavaisia, niin kuin teidän Isänne on armahtavainen.” Jumala rakastaa ihmistä hänen heikkouksistaan huolimatta, ja samaan armollisuuteen kutsutaan myös meitä suhteessa lähimmäisiimme.

Puheensa lopuksi isä Andrei kehotti rukoilemaan, että Herra vapauttaisi sydämemme vihasta, katkeruudesta ja kostonhalusta sekä kasvattaisi meitä rakkaudessa ja armollisuudessa Hänen kaltaisikseen.
​
Vaasa, 4.10.2026
Isä Andrei Sõtšov

Piispa Sergein opetuspuhe Vaasan pyhän Nikolaoksen kirkon 160 - vuotisjuhla liturgiassa 20.9.2026.

​Nimeen Isän ja Pojan ja Pyhän Hengen. Rakkaat isät, veljet ja sisaret Kristuksessa,
tänään olemme kokoontuneet suureen iloon ja kiitokseen viettämään tämän Vaasan pyhän Nikolaoksen
kirkon 160-vuotisjuhlaa. Sata kuusikymmentä vuotta sitten tämän kaupungin ortodoksit rakensivat
Jumalan kunniaksi pyhäkön, jossa on sukupolvesta toiseen toimitettu pyhää liturgiaa, kastettu uusia
kristittyjä, vihitty avioliittoon, kannettu rukouksia sairaiden puolesta ja saatettu edesmenneitä ikuiseen
lepoon.
Tämä kirkko ei ole vain historiallinen rakennus. Se on elävän seurakunnan koti. Sen seinät ovat
rukouksilla kyllästettyjä, sen ikonit ovat katsoneet monia sukupolvia, ja sen alttari on ollut paikka, jossa
Kristus itse on tullut kansansa keskelle pyhissä salaisuuksissa. Ei ole sattumaa, että juuri tämän juhlan
aikana Kirkko tuo eteemme ristin salaisuuden.
Kuulimme pyhässä evankeliumissa Herran sanat: "Jos joku tahtoo kulkea minun jäljessäni, hän
kieltäköön itsensä, ottakoon ristinsä ja seuratkoon minua." (Mark. 8:34). Nämä sanat ovat kristillisen
elämän ydin. Kristus ei kutsu seuraajiaan helppouteen, mukavuuteen tai maalliseen menestykseen. Hän
kutsuu meidät ristin kantajiksi.
Moni ihminen pelkää ristiä, koska hän näkee siinä kärsimyksen. Kirkko näkee ristissä jotakin enemmän.
Se näkee rakkauden. Se näkee Kristuksen vapaaehtoisen uhrautumisen koko maailman pelastukseksi.
Risti ei ole tappion merkki vaan voiton merkki.
Ristiin ylennetty Kristus mursi synnin vallan. Hän muutti kuoleman portiksi elämään. Siksi me emme
kumarra puuta emmekä kärsimystä sinänsä, vaan kumarramme Häntä, joka ristillä pelasti maailman.
Sama ristin salaisuus näkyy myös tämän päivän epistolan sanoissa Galatalaiskirjeessä. Pyhä apostoli
Paavali lausuu: "Minä olen Kristuksen kanssa ristiinnaulittu. Enää en elä minä, vaan Kristus elää
minussa." (Gal. 2:20).
Tässä on koko kristityn kutsumus. Kristillinen elämä ei ole vain hyvien tapojen noudattamista eikä
uskonnollisten velvollisuuksien täyttämistä. Se on Kristuksen elämän tulemista meidän elämäksemme.
Kun ihminen kastetaan, hän alkaa kuolla synnille ja nousta uuteen elämään. Tämä hengellinen
ristiinnaulitseminen jatkuu koko elämän ajan. Päivittäin taistelemme ylpeyttä, itsekkyyttä, vihaa,
katkeruutta ja välinpitämättömyyttä vastaan. Päivittäin opettelemme rakastamaan, antamaan anteeksi ja
kantamaan toinen toistemme kuormia. Tämä on ristin tie.
Tämän päivän toinen evankeliumi osoittaa meille myös tien, jolla ristinkantaminen tulee mahdolliseksi.
Kanaanilainen nainen tulee Kristuksen luokse syvässä hädässä. Hänen tyttärensä kärsii, eikä äidillä ole
muuta turvaa kuin Herra. Ensin näyttää siltä kuin Kristus ei vastaisi hänelle. Naisen usko joutuu
koetukselle.
Silti hän ei luovuta. Hän pysyy Herran edessä nöyränä ja luottavaisena. Juuri tästä syystä hän kuulee
nuo ihmeelliset sanat: "Suuri on sinun uskosi, nainen."(Matt.15:28). Kanaanilaisen naisen usko
muistuttaa meitä siitä uskollisuudesta, jonka varassa myös tämä seurakunta on elänyt 160 vuoden ajan.
Vaasan ortodoksit ovat kohdanneet historian aikana monia muutoksia. Sukupolvet ovat vaihtuneet.
Yhteiskunta on muuttunut. Joskus on eletty runsautta, joskus epävarmuutta. Rukous on jatkunut. Liturgia
on jatkunut. Jumalan kansa on kokoontunut Herran pöydän ääreen. Juuri tässä näkyy seurakunnan

todellinen voima: ei rakennusten suuruudessa, ei jäsenmäärissä, ei maallisessa vaikutusvallassa vaan
uskollisuudessa Kristukselle.
Pyhä Nikolaos, tämän kirkon taivaallinen suojelija, tunnettiin rajattomasta rakkaudestaan ja
horjumattomasta uskostaan. Hän puolusti totuutta, auttoi köyhiä ja suojeli heikkoja. Hänen elämänsä oli
elävää ristinkantamista. Hän asetti Kristuksen kaiken muun edelle. Sama kutsu kuuluu myös meille.Kun
juhlimme tämän kirkon pitkää historiaa, emme katso vain menneisyyteen. Katsomme ennen kaikkea
tulevaisuuteen.
Millainen seurakunta tämä on seuraavien kuudenkymmenen, sadan tai sadankuudenkymmenen vuoden
kuluttua? Vastaus riippuu meistä. Riippuu siitä, rakastammeko kirkkoamme. Opetammeko lapsiamme
rukoilemaan. Pidämmekö huolta köyhistä, yksinäisistä ja kärsivistä. Riippuu siitä, kannammeko
ristiämme uskollisesti. Jokainen sukupolvi saa kirkon lahjaksi edellisiltä sukupolvilta, mutta jokaisella
sukupolvella on myös velvollisuus jättää se elävänä seuraaville.
160 vuotta sitten tämän pyhän kirkon perustajat tuskin saattoivat nähdä kaikkea sitä, mitä Jumala heidän
työnsä kautta tulisi tekemään. He kylvivät uskon siemeniä. Tänään me korjaamme heidän työnsä
hedelmiä. Nyt on meidän vuoromme kylvää. Kylvää rukousta, uskoa ja rakkautta. Kylvää uskollisuutta
Kristukselle.
Pyytäkäämme, että pyhän Nikolaoksen esirukousten tähden Herra varjelisi tätä pyhää kirkkoa, siunaisi
sen papistoa, kuoroa, työntekijöitä, vapaaehtoisia ja seurakuntalaisia sekä vahvistaisi meitä kaikkia
seuraamaan Häntä ristin tietä pitkin kohti Jumalan valtakuntaa. Sillä Herran lupaus
kuuluu myös meille tänään: Jos kannamme ristin Hänen kanssaan, saamme myös nähdä Hänen
kirkkautensa.

Aamen.

Katekumeeniopetus alkaa jälleen elokuussa!

Picture


Oletko kiinnostunut ortodoksisesta uskosta tai harkitsetko liittymistä ortodoksiseen kirkkoon?
​
Katekumeeniopetus on tarkoitettu kirkkoon liittymistä harkitseville ja kaikille ortodoksisesta uskosta kiinnostuneille. Katekumeeniaika on kuin yhteinen matka, jonka aikana tutustutaan ortodoksiseen oppiin, uskoon, jumalanpalveluselämään ja seurakunnan toimintaan yhdessä muiden katekumeenien ja papin kanssa.

Vaasan ortodoksisen kappeliseurakunnan suomenkielinen katekumeeniopetus alkaa keskiviikkona 12.8.2026 klo 18.00. Tapaamiset järjestetään noin kaksi kertaa kuukaudessa keskiviikkoisin klo 18.00–19.00, ja opetus jatkuu huhtikuuhun 2027 asti.

Opetus järjestetään hybridimuotoisena. Voit osallistua paikan päällä Vaasan seurakuntasalilla osoitteessa Koulukatu 45 tai etäyhteydellä Teamsin kautta.
Ilmoittautuminen ja lisätiedot:
Isä Andrei Sõtšov
puh. 0400 761 718
[email protected]
Lisätietoa:
https://www.vaasaort.com/liity-kirkkoon.html
Tervetuloa mukaan tutustumaan ortodoksiseen uskoon ja seurakunnan elämään!
Katekumeeneja kannustetaan osallistumaan myös seurakunnan jumalanpalveluksiin. Jumalanpalvelukset ovat kaikille avoimia. Pyhään ehtoolliseen voivat osallistua ortodoksisen kirkon jäsenet, mutta katekumeeni voi halutessaan tulla ehtoollisen aikana papin siunattavaksi.

Piispa Sergein opetuspuhe Kristuksen kirkastumisen jälkijuhlana ja pyhittäjä Herman Alaskalaisen muistopäivänä 9.8.2026 Alajärvellä

Nimeen Isän ja Pojan ja Pyhän Hengen.
​
Vietämme tänään Kristuksen kirkastumisen jälkijuhlaa. Vielä avautuu meille Taaborin vuoren salaisuus: Herra Jeesus Kristus kirkastui opetuslastensa edessä ja Hänen kasvoistaan loisti jumalallinen valo. Tämä valo ei ollut ulkoista loistoa eikä katoavaa kauneutta, vaan Jumalan valtakunnan luomatonta valoa. Se oli näky siitä, kuka Kristus todella on: Isän rakas Poika, elävän Jumalan Sana, joka tuli ihmiseksi, jotta ihminen voisi tulla osalliseksi Jumalan elämästä.

Tänään kirkko antaa meille myös toisen kuvan kirkastumisesta. Se ei tapahdu vuoren huipulla, vaan ihmisen sydämessä. Pyhä apostoli Paavali sanoo: “Hengen hedelmää on rakkaus, ilo, rauha, pitkämielisyys, ystävällisyys, hyvyys, uskollisuus, lempeys ja itsehillintä.” (Gal. 5:22-23). Hän myös jatkaa: “Kantakaa toistenne kuormia, niin te täytätte Kristuksen lain.” (Gal. 6:2).
​
Taaborin valo ei jää vain Kristuksen kasvoille. Sen on tarkoitus laskeutua myös meidän elämäämme. Kun Pyhä Henki alkaa vaikuttaa ihmisessä, hänen sydämensä alkaa muuttua. Hänestä tulee lempeämpi, kärsivällisempi, armollisempi. Hän ei kanna vain oman elämänsä ristiä, vaan myös lähimmäisensä taakkaa.

Juuri tästä kertoo pyhittäjä Herman Alaskalaisenkin elämä, jonka muistoa myös tänään vietämme. Hän ei etsinyt omaa kunniaansa, mukavuutta eikä valtaa. Hän lähti Laatokan Valamon kilvoituksen hiljaisuudesta kauas Alaskaan palvelemaan kansaa, jonka elämä oli monin tavoin raskasta ja haavoitettua. Hän kuului Valamon luostarista vuonna 1793 lähetettyyn munkkiryhmään, joka saapui Kodiakin saarelle vuonna 1794 tekemään lähetystyötä pakanallisen aleuttien eskimoheimon, Alaskan alkuperäiskansan parissa.

Pyhittäjä Herman ei julistanut evankeliumia vain sanoilla. Hän julisti sitä elämällään. Hän puolusti sorrettuja, hoiti sairaita, opetti lapsia, rukoili, paastosi ja kantoi toisten kuormia. Hänessä näkyi se, mistä apostoli Paavali puhuu: Hengen hedelmät. Ei kovuus, ei ylpeys, ei tuomio, vaan rakkaus, pitkämielisyys, hyvyys ja lempeys.

Tämän päivän evankeliumi vie meidät vielä syvemmälle. Herra kertoo palvelijasta, joka oli velkaa kuninkaalle suunnattoman summan. Hän ei olisi koskaan voinut maksaa sitä takaisin. Kun hän rukoili armoa, kuningas armahti hänet ja antoi kaiken anteeksi. Sama palvelija meni kuitenkin heti toisen palvelijan luo, joka oli hänelle velkaa vain vähän, ja vaati maksua armottomasti. Hän oli saanut kaiken anteeksi, mutta ei itse antanut anteeksi.
 
Tämä evankeliumin teksti paljastaa ihmisessä olevan suuren ristiriidan: me haluamme Jumalalta armoa, mutta emme aina tahdo antaa armoa toisille. Me pyydämme: “Herra, anna minulle anteeksi”, mutta sydämessä saatamme sanoa lähimmäiselle: “Minä en anna sinulle anteeksi.” Me toivomme, että Jumala kantaa meidän kuormamme, mutta emme tahdo kantaa veljemme tai sisaremme kuormaa.

Kristuksen kirkastumisen valo näyttää meille, ettei tällainen sydän ole vielä kirkastunut. Se voi olla tekohurskas, se voi tuntea rukoukset ja tavat, mutta se ei ole vielä antanut Jumalan armon päästä syvälle sisimpään. Sillä se, joka todella ymmärtää tulleensa armahdetuksi, alkaa vähitellen armahtaa myös muita.

Anteeksiantamus ei ole aina helppoa. Se ei merkitse vääryyden hyväksymistä eikä totuuden kieltämistä. Se merkitsee sitä, ettemme anna katkeruuden hallita sydäntämme. Se merkitsee sitä, ettemme sido toista ihmistä hänen lankeemukseensa ikuisesti. Se merkitsee sitä, että jätämme tuomion Jumalalle ja pyydämme Häneltä voimaa elää armossa.

Pyhittäjä Hermanin muistopäivänä voimme kysyä itseltämme: kannanko minä toisen kuormaa vai lisäänkö minä sitä? Olenko lähimmäiselleni lohdutus vai raskas taakka? Onko minun puheessani lempeyttä? Onko minun sydämessäni tilaa anteeksiannolle? Näkyykö minussa Taaborin valo?

Kristuksessa rakkaat isät, veljet ja sisaret, kirkastumisen juhla ei ole vain muisto yhdestä tapahtumasta. Se on kutsu koko elämän muuttamiseen. Kristus tahtoo kirkastaa meidän ajatuksemme, puheemme, ihmissuhteemme ja salaisimmatkin haavamme. Hän tahtoo tehdä meistä ihmisiä, joiden elämässä loistaa Hengen hedelmät.

Rukoilkaamme, että Kristus Vapahtajamme, joka kirkastui Taborin vuorella, kirkastaisi myös meidän sydämemme. Opettaisi meitä kantamaan toistemme kuormia ja antaisi meille pyhittäjä Hermanin nöyryyttä, rohkeutta ja rakkautta sekä vapauttaisi meidät katkeruudesta ja armottomuudesta.

Olkaamme anteeksiantamuksen ihmisiä, jotta Kristuksen valo loistaisi maailmassa myös meidän kauttamme.

Sinulle, Kristus Jumalamme, kuuluu kunnia yhdessä iankaikkisen Isäsi ja kaikkein pyhimmän, hyvän ja eläväksitekevän Henkesi kanssa, nyt ja aina ja iankaikkisesta iankaikkiseen.

Aamen.

HELSINGIN JA KOKO SUOMEN ARKKIPIISPA ELIA

Piispat vasemmalta oikealle:
Vyshorodin arkkipiispa Agapit (Ortodoksinen kirkko Ukrainassa),
Ruotsin ja koko Skandinavian metropoliitta Kleopas,
Itävallan metropoliitta ja Unkarin eksarkki Arsenios,
​arkkipiispa Elia,
Kuopion ja Karjalan metropoliitta Arseni,
Pamplionin arkkipiispa Daniel (Ukrainan ortodoksinen kirkko, USA, Ekumeeninen patriarkaatti),
Pärnun piispa Aleksanteri (Viron apostolinen ortodoksinen kirkko) ja
​Haminan piispa Sergei.
Arkkipiispa Elian toimeen asettaminen 15. joulukuuta 2024 tallentui paitsi uutisiin, kuviin ja some-virtaan, myös sydämiin.
Historiallista juhlaliturgiaa oli saapunut seuraamaan Uspenskin katedraaliin satoja ihmisiä,
​ja etäyhteyksien päässä tunnelmaan eläytyi noin 4 000 katsojaa.

Pelasta, Herra palvelijasi!
Vaasan ortodoksinen kappeliseurakunta 
​
Aamunkoitto 16.12.2024
Teksti: Susanna Somppi | Kuva: Jyri Pitkänen, Vlada Wahlstén, arkkipiispa Elian oma albumi

”MITÄÄN OIKEUTUSTA SOTAAN EI OLE”
​Suomen ortodoksisen kirkon piispojen paimenkirje 26.2.2022

Picture

​
Suomen ortodoksinen kirkko tuomitsee ehdottomasti Venäjän federaation sotatoimet Ukrainassa. Mitään oikeutusta sotaan ei ole. Ukrainan kansaa on tuettava kaikin keinoin: sekä taloudellisesti keräyksien kautta että hengellisesti rukousten myötä. Kirkkomme järjestön Filantropia ry:n kriisiavun kautta on mahdollisuus auttaa ukrainalaisia. Kirkossamme valmistaudutaan myös mahdollisten pakolaisten auttamiseen ja tukemiseen.


Vetoamme myös Moskovan patriarkaatin piispoihin ja pappeihin rauhan edistämiseksi. Ajatuksemme ovatkin tänä vaikeana hetkenä Ukrainan kansan puolella, joka nyt pakenee sodan kauhuja lähinnä naapurimaiden alueelle. Viattomat ovat aina sodan suurimmat uhrit, ja erityisesti lasten kohtalo hirvittää.  Myös meidän tulee täällä pyrkiä rauhan tahtoon ja sopuun. Toivomme, ettei Venäjän kansaa syyllistettäisi tässä tilanteessa ja ettemme lietsoisi eripuraa Suomessa asuvien seurakuntalaisten kesken. Jokainen seurakuntalainen on meille yhtä lailla rakas ja kallisarvoinen etnisestä taustasta riippumatta. 

Kehotamme kaikkia muistamaan kärsiviä rukouksissa, ja papistoa toimittamaan rukouspalveluksia rauhan puolesta. Kantakaamme rukouksia yhdessä! Sodan mahdollinen laajentuminenkin huolettaa monia. Maamme johdon mukaan tällä hetkellä ei ole näköpiirissä sotilaallisen uhan kohdistumista maahamme. Tietenkin kannamme kirkkona rukouksia Kolmiyhteiselle Jumalalle, että saisimme jatkossakin elää ”rauhallista ja hiljaista elämää, kaikin tavoin hurskaasti ja arvokkaasti” (1. Tim. 2:2).
”Pyrkikäämme siis rakentamaan rauhaa ja vahvistamaan toisiamme.” (Room. 14:19)

По-русски
​Siunaten,
+ KP Helsingin ja koko Suomen arkkipiispa Leo
+ KP Kuopion ja Karjalan metropoliitta Arseni
+ KP Oulun metropoliitta Elia
+ KS Haminan piispa Sergei

RUKOUS RAUHAN PUOLESTA UKRAINAAN

Picture
​Herra, meidän Jumalamme, Sinä kaikkein viisain, väkevin ja erittäin armollinen!  Me, Sinun syntiset ja kelvottomat palvelijasi rukoilemme ja anomme Sinulta: Kuule meidän rukouksemme ja tee loppu kauheasta sodasta, joka kuohuu Ukrainassa!
Katso, Herra, alas taivaasta ja näe omien luotujesi vaiva ja tuska, heidän silmiensä kyyneleet, heidän ahdistuksensa ja kuolema, joita maailmassamme on paljon.  Sinä tiedät, että synti ja kohtuuttomuus ovat meidät vallanneet, mutta ole meille armollinen, sillä Sinä olet meidän toivomme ja vankka muurimme.  Valista heidät, jotka tämä sota on valtaansa saanut, ja anna heille viisautta täyttää Sinun pyhä tahtosi, kuten Sinä sanot: ”Autuaita ovat rauhan tekijät, sillä heidät on kutsuttava Jumalan lapsiksi.” 
Oi hyväntekijä ja ihmisiä rakastava Herra, anna Ukrainan kansalle kestävyyttä ja toivoa sekä ohjaa heidät torjumaan tämä ylivoimainen maahantunkeutuja. Lähetä enkelit pyhistä asunnoistasi kaikkien niiden luokse, joita tämä sota koskettaa, olkoot sitten kotimaassa tai jossain pakolaistiellä, ja anna heille kaikille kärsivällisyyttä, kestävyyttä ja lohdutusta. Sillä Sinä olet meidän Jumalamme, Vapahtajamme ja Pelastajamme Jumala ja Sinulle, Isälle ja Pojalle ja Pyhälle Hengelle kunniaa edeskannamme nyt ja aina ja iankaikkisesti. Aamen.

Kuva: Eetu Reuter

Tue Ukrainan sodan uhreja

Meidän ei pidä väsyä tekemään hyvää

Voit auttaa sodan ja konfliktien uhreja Filantropian kriisiavun kautta. Lahjoitukset käytetään aineellisen avun välittämiseen hädänalaisille ja pakolaisuuteen joutuneille.
​
https://filantropia.fi/kohde/kriisiapu-ja-kehitysyhteistyo/

Vaasan ortodoksiseen kappeliseurakunnan toiminta-alue

Picture
Suomen ortodoksisessa kirkossa on kymmenen maantieteellisesti laajaa seurakuntaa. Niistä neljään kuuluu myös yksi tai useampia kappeliseurakuntia. Ilomantsin ortodoksinen kappeliseurakunta on osa Joensuun ortodoksista seurakuntaa, Nurmeksen ortodoksinen kappeliseurakunta on osa Taipaleen ortodoksista seurakuntaa, Lapin ja Kainuun ortodoksiset kappeliseurakunnat ovat osa Pohjois-Suomen ortodoksista seurakuntaa ja Vaasan ortodoksinen kappeliseurakunta osa Tampereen ortodoksista seurakuntaa.

Seurakunnan jäsenyys määräytyy kotikunnan mukaan, mutta mikään ei estä osallistumasta esimerkiksi jumalanpalveluksiin, katekumeeniopetukseen tai muuhun toimintaan naapuriseurakunnan puolella, jos sinne on lyhyempi matka. Kirkollisvero kohdentuu kuitenkin aina kotiseurakuntaan. Tieto kotiseurakunnasta on merkityksellinen myös virallisessa asioinnissa ja kirkollisissa vaaleissa.

​Vaasan ortodoksiseen kappeliseurakunnan toiminta-aluesseen kuuluvat kolmen Pohjanmaan maakunnan 15 kaupunkia ja 33 kuntaa: Alajärvi, Alavus, Evijärvi, Halsua, Ilmajoki, Isojoki, Isokyrö, Kannus, Karijoki, Kaskinen, Kauhajoki, Kauhava, Kaustinen, Kokkola, Korsnäs, Kristiinankaupunki, Kruunupyy, Kuortane, Kurikka, Laihia, Lappajärvi, Lapua, Lestijärvi, Luoto, Maalahti, Mustasaari, Närpiö, Pedersöre, Perho, Pietarsaari, Seinäjoki, Soini, Toholampi, Teuva, Uusikaarlepyy, Vaasa, Veteli, Vimpeli, Vöyri, Ähtäri.
3-2020_vaalilautakunta_vaasa.pdf
File Size: 75 kb
File Type: pdf
Download File

Vaasan ortodoksisen seurakunnan valtuuston päätöksiä 7.3.2020

Picture
Vaasan ortodoksisen seurakunnan valtuusto hyväksyi 7.3.2020 seurakuntien yhdistymissopimuksen Tampereen ortodoksisen seurakunnan kanssa.  Samassa kokouksessa valtuusto hyväksyi uuden vuonna 2021 perustettavan Vaasan ortodoksisen kappeliseurakunnan neuvoston ohjesäännön.  Katso tarkemmin:
 Valtuuston 7.3.2020 kokouksen pöytäkirja:
www.vaasaort.com/uploads/5/7/0/8/57089587/valtuuston_poytakirja_3_2020.pdf
Kappeliseurakunnan yhdistymissopimus ja ohjesääntö:
http://www.vaasaort.com/paumlaumltoumlksenteko.html
 

Vaasassa 7.päivänä maaliskuuta 2020
Seurakunnan valtuuston puolesta
Pirkko Kivistö, valtuuston puheenjohtaja