Usko iankaikkiseen elämäänOrtodoksinen hautaustoimitus on ennen kaikkea rukousta vainajan kuolemattoman sielun puolesta. Sen aikana toistetaan usein lyhyttä rukousta: Saata, Herra, lepoon nukkuneen palvelijasi sielu. Tämä rukous sopii hyvin myös kuolinilmoitukseen tai kukkalaitteeseen liitettäväksi muistolauseeksi. Toinen paljon käytetty muistolause on ”Ollos iäti muistettu”. Tähän tarkoitukseen sopii hyvin myös pääsiäistropari ”Kristus nousi kuolleista, kuolemalla kuoleman voitti ja haudoissa oleville elämän antoi”.
|
Totisesti, totisesti: se, joka kuulee minun sanani ja uskoo minun lähettäjääni, on saanut ikuisen elämän. Hän ei joudu tuomittavaksi, vaan hän on jo siirtynyt kuolemasta elämään. Totisesti, totisesti: tulee aika -- ja se on jo nyt -- jolloin kuolleet kuulevat Jumalan Pojan äänen. Ne, jotka sen kuulevat, saavat elää, sillä Isä, elämän lähde, on tehnyt myös Pojasta elämän lähteen. Isä on myös antanut hänelle tuomiovallan, koska hän on Ihmisen Poika. Älkää ihmetelkö tätä! Tulee aika, jolloin kaikki, jotka lepäävät haudoissaan, kuulevat hänen äänensä. He nousevat haudoistaan -- hyvää tehneet elämän ylösnousemukseen, pahaa tehneet tuomion ylösnousemukseen.
(Joh. 5:24-29) |
KUN kuolema on kohdannut perhettä, omaisten ensimmäinen askel hautajaisten järjestämisessä on ottaa yhteyttä ortodoksiseen seurakuntaan.
SEURAKUNNAN kanssa sovitaan hautaustoimitukseen liittyvistä yksityiskohdista: koska ja missä hautaus toimitetaan ja mihin vainaja haudataan. Jos papin toivotaan olevan paikalla mahdollisessa muistotilaisuudessa, myös tästä on hyvä sopia etukäteen jotta pappi osaa varata tilaisuuteen riittävästi aikaa. ORTODOKSISEN kirkon jäsen pyritään siunaamaan hautaan mahdollisimman nopeasti, perinteen mukaan mieluiten jo kolmantena päivänä kuolemasta. Käytännön syistä tämä on kuitenkin hyvin harvoin mahdollista. Useimmiten hautaus toimitetaan muutaman viikon sisällä kuolemasta. Vainajan hautauspalvelus toimitetaan aina vainajan uskon mukaan, ei omaisten. Ortodoksisen kirkon jäsenen siunauksen voi toimittaa ainoastaan ortodoksisen kirkon pappi. Papin kanssa voi sopia hautajaispäivästä ja hän kertoo lisää ortodoksisesta hautajaisperinteistä. ORTODOKSISEN hautauspalveluksen liturginen väri on ylösnousemuksen väri eli valkoinen. Siksi sekä arkun että vaatteiden väriksi suositellaan valkoista. Myös puinen arkku on yksinkertaisuudessaan kaunis ja toimiva. Arkun valinnassa on lisäksi hyvä ottaa huomioon, että perinteen mukaan ortodoksinen hautauspalvelus toimitetaan niin, että arkku on avoinna. Siksi kannen on oltava kokonaan helposti irrotettavissa. Ortodoksinen kirkko suosii perinteen mukaista arkkuhautausta. Mikäli vainaja on itse ilmaissut haluavansa polttohautauksen, näinkin voidaan toimia. HAUTAJAISPÄIVÄNÄ omaiset kerääntyvät pyhäkköön odottamaan vainajaa, joka tuodaan kirkkoon noin varttia ennen palveluksen alkua. Suitsutusastiaa kantava pappi ottaa hänet vastaan kirkon ovella. Myös kanttori ja muut saapuvilla olevat kirkkolaulajat ovat mukana vastaanotossa. Arkkua kirkkoon kannettaessa lauletaan Pyhä Jumala -veisua. ARKKU kannetaan keskelle kirkkoa ja avataan. Vainajan rinnalle arkkuun asetetaan pieni ikoni. Arkkuun voi halutessaan laittaa myös kukkia. Omaisille jaetaan hautaustoimituksen ajaksi käteen kirkkokynttilät eli tuohukset. Varsinaisen hautauspalveluksen aikana on tapana seistä. Pyhäkössä on istuimia niille, jotka kaipaavat lepotaukoa. Hautaansiunaaminen kestää noin 40 minuuttia riippuen saattoväen määrästä. HAUTAUSTOIMITUKSEN loppupuolella tuohukset sammutetaan ja omaiset jättävät tuonilmaisiin siirtyneelle viimeiset jäähyväiset lukemalla hiljaa mielessään rukouksen hänen sielunsa puolesta, pyytämällä häneltä hiljaisuudessa anteeksi ja siunaamalla häntä ristinmerkillä. Vainajan rinnalla olevaa ikonia suudellaan. Monet haluavat myös hyväillä vielä kerran rakkaan omaisen poskea tai kättä. Jos nämä tavat eivät tunnu luontevilta, saattoväkeen kuuluvat voivat hyvästellä vainajan yksinkertaisesti seisomalla hetken avoimen arkun äärellä. HYVÄSTIEN jälkeen pappi siunaa vainajan arkkuun ristinmuotoisesti laitettavalla hiekalla. Tämän jälkeen arkku suljetaan. Kukat voi laskea arkulle tässä vaiheessa tai jäähyväisten yhteydessä. Sään salliessa ne voidaan laskea myös haudalle. Kirkosta poistutaan niin, että pappi ja laulajat kulkevat arkun edellä. Hautausmaalle ajettaessa pappi ajaa ruumisauton edellä. Omaiset voivat laskea kukkavihkot ja seppeleet tämän jälkeen. USEIN palveluksen jälkeen pidetään muistotilaisuus, joka on vapaamuotoinen ja sen sisällöstä voi myös keskustella papin kanssa. Vaasan seruakunnalla on vastaremontoitu seurakuntasali jota voi käyttää muistotilaisuuden järjestämiseen. Myöhemmin haudalle toimitetaan yksinkertainen muistomerkki – esimerkiksi puusta tai metallista tehty risti. Kookkaat hautakivet eivät ole kuuluneet ortodoksiseen perinteeseen, mutta hautamuistomerkin muoto on täysin omaisten harkittavissa. Sen suunnitteluun vaikuttaa paljon myös se, minkälaiselle hautausmaalle vainaja on haudattu. KIRKON perinteen mukaan vainajien muistopalvelus on tapana toimittaa 40 päivän kuluttua kuolemasta joko kirkossa tai haudalla. Tämän toimittamisesta voi sopia papin kanssa jo hautajaisten yhteydessä tai siitä voi soittaa seurakuntaan myöhemmin. Usein omaiset pyytävät pappia toimittamaan panihidan myös vuosittain vainajan kuolinpäivänä. Lisätietoja Isä Andrei Sotsov p. 0400 761 718 [email protected] |